Entinen ja nykyinen asuntoministeri Jan Vapaavuori ja Krista Kiuru ovat kammenneet väestönsuojelua kohti ”mallia Relander”, miksi näin?

Perusteluna mainitaan erityisesti asuntorakentamisen merkittävästi kohonneet kustannukset ja väestönsuojien rakentamiskustannuksien vaikutus kohonneisiin asuntojen hintoihin. Ministerien aitiosta tuodaan esiin huoli rakennus- ja sen alihankintateollisuuden työllisyystilanteesta. Huoli on eittämättä aito, elämmehän taantumassa.

Tällä kertaa ovat arkadialla menneet harakat ja varikset sekaisin. Kiurun ajattelumallilla kansalaisten perustuslain suoma kriisiajan turvallisuus valuu harakoille ja eurot variksille. Asunnon ostaja ei tule saamaan minkäänlaista rahallista hyötyä asunnon ostohetkellä, tai myöhemminkään, väestönsuojattomasta taloyhtiöstä. Sama on koettu aiemminkin mm. verohelpotusten myötä. Parturikampaajille myönnettiin verohelpotuksia, jotta yrittäjät saisivat kotipartureihin paenneita kynittäviä takaisin parturien penkeille. Mutta kuten muistamme, penkin alle meni, kynittävien hinnat nousivat luvatuista hinnanalennuksista huolimatta.

Merkittävistä kustannussäästöistäkään ei suinkaan ole kyse, tämä käy ilmi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARAN) valmistamasta raportista 2012. Raportissa todetaan väestönsuojan rakentamiskustannusten vaikutus kerrosneliöön olevan noin 30 euroa. Tämäkään luku ei ole subjektiivinen, sillä väestönsuojaa käytetään muuhunkin toimintaan, kuten varasto- ja harrastetiloina, jolloin osa kuluista on päällekkäisiä piilokustannuksia joita koituisi joka tapauksessa mm. varastotilojen rakentamisesta. Suurimmat rakennusliikkeetkin myöntävät avoimesti kysynnän ja tonttien hintojen olevan suurimmat vaikuttimet asuntojen hintoihin, jolloin pakostakin tulee miettineeksi ministerien tarkoitusperiä.

Hallitus saisi puuttua todellisia kustannuksia nostavien ongelmien ratkaisuihin. Valtio menettää vuositasolla useita miljardeja euroja verotuloina. Pelkästään rakennusalan osuus tästä on useita satoja miljoonia, tämä käy ilmi eduskunnan tarkastusvaliokunnan viime vuoden tilinpäätöskertomuksen mietinnöstä. Suuntakin on kaiken lisäksi kasvussa. Ymmärrän toisaalta rakennusliikkeitä heidän halustaan siirtää huomiota muualle heikosta rakentamistasosta tai harmaan talouden hyödyntämisestä.

Verovaje pyörii verottajan arvion mukaan 7-9 % verokertymästä ja noin 5% bruttokansantulosta.

Rakennustarkastajat ovat huomioineet mm. Espoon alueella rakennusmääräysten vastaisia toteutuksia 2/3 kaikista tarkastetuista kohteista, mutta tarkastuksissa ei ole huomioitu piileviä vikoja joista viulut maksaa tietenkin asunnon ostaja.

Väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta aiheutuvat kustannukset pyörivät kansallistasolla reilun 20 miljoonan euron hujakoilla. 20milj. vs. verotuloina ja ala-arvoisen rakentamislaadun aiheuttamat muutaman miljardin kustannukset. Työt kilpailutetaan urakoitsijoilla, joista osalla työntekijäreservit koostuvat täysin vailla rakennuskokemusta ja ammattitaitoa olevista työntekijöistä. Työntekijöiden opastaminenkin on vaikeaa (ja käytännössä usein mahdotonta) pelkästään kielimuurin takia, ja ministerit kikkailevat väestönsuojien rakentamisvelvoitteella. Esitänkin nöyrän pyynnön nykyiselle ja tuleville ministereille, älkää peittäkö ”sumulla” todellisia ongelmia ja suunnatko väestön nyreyttä turvallisuutta kohtaan. Teillä on ylin valta näissä asioissa, älkää antako lobbareiden vaikuttaa terveeseen harkintakykyyn joka teille on suotu, kuunnelkaa äänestäjiänne. Pontta edelliselle antaa SPEKIN julkaisema tutkimus jossa Suomalaisista 66 % on sitä mieltä, että väestönsuojia pitäisi jatkossakin rakentaa. Luulisi tällä olevan jokin arvo.

Tästä onkin mukavampi siirtyä varsinaiseen asiaan ilman politikointia.

Pelastuslaki 379/2011 edellyttää, että käytössä olevassa rakennuksessa, jossa on väestönsuoja, tehdään maankäyttö- ja rakennuslain 132/1999 mukainen rakennuksenrakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö, tai käyttötarkoituksen muutos. Myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin osin pelastuslain nojalla säädetyt väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset.

Isännöitsijää kiinnostaa tietenkin mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Käytössä olevan väestönsuojan kunnostamista edellytetään, mikäli rakennuksessa tehdään rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostöitä, tai käyttötarkoituksen muutos. Rakennusvalvonta varmistaa väestönsuojan sisältymisen rakennussuunnitelmaan pelastusviranomaisen antaman väestönsuoja lausunnon perusteella. Pelastuslain 379/2011, 12 § mukaan väestönsuojan varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa, sekä huollettava ja tarkastettava asian mukaisesti. Sisäasiainministeriön asetuksen 506/2011, 20 § mukaan väestönsuojanlaitteet tulee tarkastaa ja huoltaa toimintakunnonvarmistamiseksi vähintään 10 vuoden välein. Laitteiden toiminnantarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja. Olen tarkastanut satoja väestönsuojia. Näiden joukossa on ollut upeita, hyvin huollettuja ja toimivia kokonaisuuksia, sekä karmeita painajaismaisia ”yllätyksiä”.

Huonossa kunnossa olevat suojat ovat usein käyttämättömiä ja vailla peruslämmitystä olevia tiloja, joihin valvonta ei syystä tai toisesta ole ulottunut. Tärkein ohjeeni onkin; käyttäkää suojia ja hyödyntäkää tiloja varasto tms. tiloina. Väestönsuojanne voi toimia jopa ansion tuottajana, esim. ulkopuoliselle vuokrattavana harrastetilana tai kuntosalina. Tällöin tulee huomioida ilmanvaihtoon liittyvät vaatimukset puhtaasta ja riittävästä ilmanvaihdosta.

Väestönsuojan määräaikaistarkastus Pelastuslain 379/2011, 12 §:n mukaan kunnossapitovelvoite koskee myös väestönsuojien varusteita ja laitteita. Kyseinen laki siirtää varsinaisen tarkastustyön yksityisen sektorin harteille. Kiinteistön omistajan ja haltijan velvoitteet säilyvät ennallaan ja tilausvelvoite koskee myös väestönsuojia. Pelastusviranomainen valvoo pistokokein väestönsuojien kunnossapitoa, systemaattisista tarkastuksista luovutaan. Väestönsuojan tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka toimitetaan pelastusviranomaiselle. Olen havainnut hyväksi tavaksi kirjoittaa ja laminoida esitäytetyn pöytäkirjan paikan päällä, tällöin pöytäkirja säilyy ja sen voi kiinnittää ilmanvaihtokoneen suojahäkkiin. Pöytäkirjan lisäksi ilmanvaihtokoneeseen kiinnitetään tarkastustarra johon merkitään tiiveyskokeen tuottamat arvot sekä seuraava tarkastusvuosi sekä kuukausi.

Väestönsuojan kuntoselvityksen tekevät riittävän koulutuksen saaneet, esim. väestönsuojan tarkastajan koulutuksen saanut henkilö, vähintään 10 vuoden välein. Ei tarkastus- ja kuntoselvitys mitään ”rakettitiedettä ” ole, mutta täytyy tuntea erivuosikymmenillä rakennettujen väestönsuojien vaatimustaso. Tästä syystä lähdeaineistoa tuleekin kerrattua säännöllisesti.

Väestönsuojan omistajan on huolehdittava suojan sekä sen laitteiden ja varusteiden jatkuvan käyttökunnon säilyttämisestä.

Suoja tulee voida kunnostaa väestönsuojana käytettäväksi 72 tunnin kuluessa viranomaisen antamasta päätöksestä. Laitteiden toimintakunnossa pitäminen edellyttää säännöllistä huoltoa ja tarkastusta. Tarvittavat huolto- ja tarkastustoimenpiteet suoritetaan laitteen valmistajan käyttö- ja huolto-ohjeen vaatimalla tavalla. Väestönsuojan laitteiden huolto kannattaa teettää ammattilaisella.

Seuraavassa asioita joihin tulee kiinnittää huomiota ja puuttua hyvissä ajoin. 

Ilmanvaihtokonetta tulisi käyttää 6 kuukauden välein. Tämä ei ole aikaa vievä toimenpide, mutta ehkäisee ajan kuluessa koneiston korroosioitumisen. Osa ilmanvaihtokoneiston rataspyörästöstä on öljypinnan yläpuolella, jolloin pyörittämällä konetta yhden minuutin ajan voitelee kone itsensä ja vältytään kalliilta remontilta.

Käyttöohje koskee myös padotusventtiiliä, joka vuosikausia käyttämättömänä ja rasvaamatta ruostuu lopulta puhki. Kiinnittäkää tähän erityistä huomiota, sillä korroosion edetessä kaivo-osasta betonivalun sisään muodostuu korjaustyöstä erittäin suuritöinen ja kallis remontti.

Padotusventtiili on usein peitetty erilaisilla romuilla, joten sen löytämiseksi on päädytty symbolin merkkaamiseen suojan kattoon kohtisuoraan venttiilin yläpuolelle.

Paineoven ja hätäpoistumistien luukun tiivisteet kovettuvat vuosikymmenten aikana. Ne on järkevää uusia hyvissä ajoin, sillä niitä ei ole mahdollista saada 72h/aikajanalla. Maassamme olevassa 46.000 suojassa on tarvetta uusille tiivisteille karkean arvion mukaan ¼ , eli n. 10.000 suojassa. Maanlaajuisesti tiivistettä olisi hankittava 100km.

Verkkokomeroihin sijoitetuille väestönsuojan laitteille on oltava esteetön pääsy. Nämä tilat tulee merkitä suojan pohjapiirrokseen, joka voidaan suojata laminoinnilla ja kiinnittää paineoveen.

Tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattava ja suoja saatettava rakentamisajan mukaiselle tasolle. Mikäli kyseisen ajankohdan laitteita ei ole saatavilla, pyritään korjaustyöt tekemään nykymääräyksiä vastaaviksi.

Viimeaikoina olemme pelastusviranomaisten pyynnöstä suunnitelleet sekä asentaneet savunpoistolaitteita väestönsuojien hätäpoistumistiekäytävän yhteyteen. Tämä on pääsääntöisesti ollut kevyehkö ja nopea toimenpide. En suosi avauslaitteina karamoottoreita niiden sähkön tarpeen takia. Väestönsuojassa kaikkien laitteiden tulee toimia tarvittaessa ilman sähköä. Niinpä olemme asentaneet olemassa oleviin luukkuihin vaijerilla toimivia ”mekaanisia laitteistoja”. Väestönsuojan kaltainen tila on erityisen haastava pelastuslaitokselle jo sijaintinsa takia. Suoja on usein yhteydessä porrashuoneeseen, jolloin suojassa syttyvän tulipalon synnyttämä savu on käytännössä erityisen hankalaa poistaa ilman suojatilaan menemistä, tämä taas aiheuttaa täysin turhan työturvallisuusriskin sammuttajille. Käytäntö on edullisuutensa takia otettu kiitettävästi vastaan. Keskimääräinen kustannus pyörii n. 300:ssa eurossa.

Korjattavia kohteita väestönsuojassa ovat:

Hiekkasuodatinlaitteisto

Hiekkasuodatin ei ole nykyvaatimusten mukainen. Valtaosa hiekkasuodattimista on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle jäätymiselle alttiiseen kylmään ja kosteaan ympäristöön.

Ylipainemittari

Vanhentuneet ylipainemittarit.

Jakokanava

Puutteelliset ja vanhentuneet tuloilmaventtiilit eivät jaa ilmaa tasaisesti koko suojan alueelle.

Kuivakäymälät

Kuivakäymäläkomeroita on valmistettu vuodesta 1991. Ennen tätä riitti aie käymälän valmistamisesta poikkeusoloissa ja merkintä piirustuksiin tai lattiaan. Muutoinkin vuosikymmeniä säilytetyt materiaalit ovat altistuneet kosteudelle ja lämpötilan vaihteluille eivätkä ole ajanmukaisia.

Varavesisäiliöt

Sinkkiset- ja pahviset varavesisäiliöt ovat epähygieenisiä ja rikkoutuvat helposti.

Jäteastiat

Vaatimus jäteastioista tuli voimaan 1.9.1991, eli ne puuttuvat lukuisista suojista.

Puhelinpiste

Kiinteä puhelinliittymä voidaan korvata vahvistin antennilla.

Milloin väestönsuojan kunnostustöitä vaaditaan?

Lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999), 125 §:n mukaan aina, kun tehdään muutos- tai korjaustyötä joka edellyttää rakennusluvan hakemista. Näitä ovat työt jotka ovat verrattavissa rakennuksen rakentamiseen sekä rakennuksenlaajentamiseen, tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Mikäli työ vaikuttaa rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Myös rakennuksen käyttötarkoituksen muutos edellyttää rakennusluvan hakemista.

Budjetointi on helppoa, väestönsuojan kunnostukseen varataan enimmillään 2% kokonaiskustannuksista.

Kunnostustöitä priorisoidessa tartutaan ensin ennen 1.7.1972 rakennettujen väestönsuojien ilmanvaihtolaitteiden hiekkasuodattimiin, nämä ajanmukaistetaan ensin.

Huomioitavaa on, ettei erillisen rakennusosan tai järjestelmän kunnostus yksinään edellytä väestönsuojan kunnostamista.

Martin Mitikka 

Väestönsuojan tiiveyskoe ja tarkastus